Tässä välissä siis kerettiin käydä kättärillä jossa varattiin poikkitilan takia sektio tehtäväksi 10.7 Naistenklinikalla. Sain ajan 36+4 kätilölle, soittelin sinne jo aiemmin, kun supistelu vaan lisääntyi ja vauva selvästi potki alaspäin. No meille ei kuitenkaan suostuttu varaamaan aikaa suoraan lääkärille, koska lääkäri oli katsonut lähetteen ja oli sitä mieltä että vauva olisi kuitenkin oikein päin -.- Saatiin siis aika vaan kätilölle ja samantien siinä totesi saman kun itsekkin olin huomannut, vauva oli lähes poikittain, pää ylimpänä ja jalat edellä tulossa. Koska lääkärille ei ollut aikaa varattu, jouduimme odottamaan päivystyksessä 4h ennen kun lääkäri kerkesi ottaa vastaan. Kääntöyritystä ei siinä voitu tehdä, koska koko päivän supisteli reippaasti ja epäili että voisi jo enteillä synnytystä. Saatiin ohjeet jos synnytys käynnistyy kotona ennen sovittua sektiota ja totesi vielä että vauvalla alkaa olla ahdasta, mutta vointi on hyvä :) Aloin valmistautua tulevaan sektioon ja tuntui pahalta etten voisi nostaa esikoista pitkään aikaan ja toipumiseen menee niin kauan :(
Neuvola meillä oli eilen 37+5 aamulla. Olo on ollut tosi kivulias ja kipujen takia en olo saanut nukuttua kun parin tunnin pätkiä öisin. Neuvolaterveyden hoitaja lähetti meidät naistenklinikalle kun epäili että vauva alkaa olla liian ahtaasti poikkitilassa ja jos saataisiin sektiota aikaistettua. Mentiin siis sinne suoraan ja vielä käyrille laitettaessa kätilö totesi poikkitilan ja että vauvalla todellakin alkaa olla liian ahdasta niin päin. No siinä käyrillä maatessa alkoi mahassa kauhea myllääminen ja välillä olin jo itkusilmässä kun otti niin kipeästi. Ihmeteltiin miehen kassa miksi otettiin niin pitkään sydänkäyrää, kätilö selitti että vauvan sydänäänet huitelevat aika korkealla ja sitä seurataan tasaantuuko. Noh kun päästiin lääkärille käyrän jälkeen löytyi syy mylläämiseen ja korkeisiin sydänääniin, tyttö oli siinä päättänyt omatoimisesti kääntyä oikein päin :D Lääkäri nauroi että ompas aikamoinen, mutta mikäs sen turvallisempaa kun itse hoitaa kääntymisen ja siinä sydänkäyrillä ollessa :D Tais tyttö tarvita vaan pelottelua sektion aikaistamisella niin johan tuli kiire :D
Peruttiin sektio, sain vahvemmat kipulääkkeet ja nukahtamislääkkeen jotta saisin levättyä paremmin. Nyt tänään onneksi tuntuu että ei ole enää niin tukala olo ja lääkäri sanoikin eilen tukalan olon johtuneen siitä että vauva oli liian ahtaasti poikkitilassa. Toivotaan että nyt pysyy näin päin eikä enää lähde kääntyilemään :) Onneksi supistuksetkin oli saaneet aikaan jo vähän muutoksia ja toivotaan että päästään kohta synnyttämään :) Ellei sitten käy niin kuin esikoisen kanssa että oireet loppuu ennen la ja menee pari pv yli.
On kyllä iso helpotus ettei sektiota näillä näkymin tarvita ja voin valmistautua alatiesynnytykseen. Tietty vielä synnytyksen käynistyessä varmistetaan ettei ole kääntynyt eikä liian suuri, mutta nyt näyttää ihan hyvältä. Kivunlievityksestä synnytyksessä puhuttiin vielä lääkärin kanssa, koska jäi jonkin asteinen kammo viime kerrasta kun epiduraalin lisääminen ei onnistunut ja ei tehonnut loppu vaiheessa ollenkaan. En silloi tajunnut pyytää mitään ponnistusvaiheeseen joka kesti 40 min ja tikkaus oli myös tosi kivuliasta. Nyt ajattelin pyytää taas epiduraalin (toivottavasti tällä kertaa toimii paremmin) ja sen lisäksi pudentaalipuudutteen jonka pitäisi auttaa tuohon ponnistusvaiheeseen. Sen kummemmin en halua synnytystä suunnitella ja altaan ja suihkun jätän väliin, mulla niistä ei viime kerralla ollut hyötyä. Luottavasin mielin menen kuitenkin synnytykseen ja tuo lääkäri sai kyllä kaikki mun pelot kaikkoamaan :)
Nyt kun vauva on oikein päin nii uskaltaa lähteä lenkkeilemäänkin vähän ja muutenkin kipuja on paljon vähemmin :) Poikkitilassa ollessa vauva painoi tosi pahasti ja en uskaltanut paljoa kävellä, kun siitä tuli kovat kivut ja vähän pelkäsin sitäkin että synnytys käynnistyy vesien menolla ja joudun tilaamaan ambulanssin. Nyt voi ottaa loppuajan rennommin ja odotella milloin päästään synnyttämään :) Onneksi mulla on apuna koko ajan joku miehen siskoista niin esikoisen ei tarvitse mennä minnekkään hoitoon. Tämän viikkoa esikoisella miehen siskon tyttö on myös ollut mukana ja L onkin ollut ihan poikki kun leikkii ja touhuaa serkkunsa kanssa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätäthän kommenttisi :)